Oon 19 vuotias tyttö rakastan lenkkeilyä,uimista ja salilla käyntiä ja kirjotan tässä blogissani mm syömishäiriöstä, ahdistuksesta/peloista joita mulla on, sekä vähän positiivisempiakin asioita omasta elämästä. En kirjota tätä omalla nimelläni enkä lisää omia kuvia, koska kirjotan henkilökohtasista asioista, joita en toivo kaikkien tuttujen lukevan. Asun yksin tällä hetkellä ja käyn koulua vielä. Mun tavallinen päivä on aamulla kouluun, koulusta kotiin syön nopeeasti jotain pientä, vaihdan vaatteet lähden lenkille/salille/ tai kavereitten kaa ulos, ja illalla tykkään olla ihan vaan kotona.

Mun yks suurimmista peloista on tällä hetkellä pimeä ja yksin oleminen. En edes tiedä millon tää alko että aloin pelkäämään pimeetä ehkä joskus puol vuotta sitten. En uskalla koskaan olla iltasin jos oon yksin kotona niin ihan pimeessä asunnossa, pidän aina jotain valoja päällä. Kun käyn nukkumaan mulla on tarkka järjestys miten sammutan valot ja nukun ovi kiinni, en vois kuvitellakaan että nukkuisin ovi auki pimeessä. En myöskään uskalla hämärän tultua lähteä yksin lenkille, ellen ole ihan keskustassa ja ei ole vielä kovin myöhä. Kesällä kyllä uskallan olla yksinki kotona ilman sen kummepia pelkoja. Aina kun tuun kotiin pimeän aikaan tarkistan kaikki huoneet + katson vaatekaappiin, kai mä silleen varmistan että olisin turvassa. Pidän aina oven lukossa kun oon yksin kotona. Mun perhe tietää että pelkään pimeetä ja ne ei ymmärrä sitä. Niiden mielestä mun kaverit on huonoa seuraa ja ihan sairaita päästään kun ne jatkuvasti kertoo kaikenlaisia kauhutarinoita ja oon alkanu uskomaan niihin ihan tosissani osa mun kavereista mm uskoo että niiden huoneessa on demoneja tai jotain henkijä. En viitsi kertoa näistä mun peloista oikein kellekkään, kun perhe sano että jos puhusin jollekkin ulkopuoliselle niin mut laitettas hoitoon saman tien, no tiedän ettei se ole totta mutta en mä kehtais kertoa jollekkin lääkärille että pelkään jonkun murtautuvan mun asuntoon illalla tai yöllä.

Käyn aika usein lääkärissä, ja osa kavereista ihmettelee sitä, ne ei tiedä syytä siihen enkä ole kertonut, välillä musta kyllä tuntuu etten mä itekään tiedä siihen syytä, kaikki on niin monimutkasta. Yleensä kun käyn terveysasemalla tai kouluterkalla yleisin syy on se että mua väsyttää tai huimaa tai on kipee olo. Ja joka kerta sairaanhoitaja tai terkka kysyy mitä ja millon viimeks söin ja ehdottaa jopa välillä vaatii varaamaan pian lääkärille aikaa.Oon käyny joulukuun aikana 3 kertaa lääkärissä, ja tammikuussa jo 2kertaa, seuraava käynti on viikon päästä oma lääkärille. Sinne varatulla ajalla jutellaan mun väsymyksestä, syömisistä ja luultavasti laitetaan verikokeisiin.. Mä vihaan ylikaiken neuloja ja verikokeita, oon koittanu vältellä parhaani mukaan niitä:D.  Multa tutkitaan varmaan samalla niistä verikokeista onko mulla jotain sairautta joka periytys kun mun sukulaisilla on sellanen joku että aineenvaihdunta ei toimi normaalisti ilman lääkitystä, kun sen oireita on väsymys ja lihominen, no olen omasta mielestäni lihonu ihan kauheesti vaikka kyllä mä tiedän silleen että oon laihtunu kun vaaka näyttäny 3 kiloa vähemmän.
Samalla ensi viikon lääkäri ajalla ne aikoo keskustella että mun lähete psykalle uusittais jossa otettas ihan kaikki mahdolliset kokeet ja juttelisin jonkun psykiatrin kanssa.

Tällä hetkellä väsyttää ja on tosi epätodellinen olo, oon kipeenä taas ja joudun heräämään huomenna 6 aikaan jo kouluun, ei tekis yhtään mieli lähteä mutta kai se on pakko, oon ollu jo 3 kertaa poissa kuukauden sisällä, vielä kun tulee se lääkärikäyntikin ja siellä menee aina pari tuntia. Voisin alkaa nukkumaan.

Tähän loppuun laitan vielä tän päivän syömiset:
Aamulla :3 kuppia kahvia, Päivällä: 2 kuppia kahvia + vähän kanaa ja illalla kahvi 2kuppia ja tee + piltti.

 Rakastan ylikaiken kahvia♥

En tiedä onko mun mieli vaan sairas, vai mikä on mutta toi ylläoleva on kuva mun unelma kropasta, toi kroppa on mun mielestä täydellinen, ihanan pienet jalat, pieni vatsa ja kädet.